Deanuleagis sámástit -hanke

Taustaa

Kyse on kaksivuotisesta (1.2.2020–30.9.2022) Interreg Pohjoinen -hankkeesta, jonka toteuttavat yhteistyössä Utsjoen kunta, Saamelainen elinkeino- ja konsulttitoimisto (SEG) sekä Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK). Hankkeen perimmäisenä tarkoituksena on vahvistaa Tenonlaakson saamen kieltä ja perimätietoa.

Saamen kielen monet perinteiset kielenkäyttöyhteydet vähenevät ja erityisesti lapsille ja nuorille tärkeillä, moderneilla kielenkäyttöareenoilla saamen kieli ei ole vahvoilla. Kielemme säilymisen ja elpymisen eteen on tehtävä jatkuvasti töitä.

Tenonlaakso ja Tenon vesistö on yksi saamen kielen sydänalueista. Tenonlaaksossa ja Tenon vesistön alueella puhutaan pohjoissaamen itämurteita. Alueen sanasto ja sanonnat ovat kielellisesti erityisen rikkaita. Sanomisen tapoja ei ole runsaasti vain luonnonilmiöiden kuvaamiseen, mutta myös ihmisen tapojen ja toimien kuvaamiseen. Tenonlaaksoa pitkin kulkiessa havaitsee myös paikallisten murteiden moninaisuuden. Alueen murteet on tapana jakaa neljään ryhmään alhaalta ylös: Sieidda-Bonjahas, Skiippagurra-Pulmanki, Nuorgam-Sirma-Utsjoki ja Ylä-Tenon murteet; viimeisimpään kuuluvat myös Karasjoen ja Inarijoen kielimuodot. Tällainen pääjako ei silti näytä sitä, miten joka kylän ja jopa suvun kielessä on omat erityisyytensä.

Vuodenkierto ja siihen kuuluvat työt ovat tärkeä osa kulttuuria ja näkyvät myös kielessä. Alueelta tulee ja on tullut paljon muusikoita ja kirjailijoita, jotka jatkavat taitavien kertojien ja joikaajien perinnettä. Alueella on paljon tarinoita, kertomuksia ja erityisiä paikannimiä, joista nuorten ja lasten on hyvä kuulla ja oppia.

Teno ja Tenon vesistö ovat alueen elintavan perusta – elinkeino ja kulkureitti. Teno on yhdistänyt ihmisiä senkin jälkeen, kun valtionraja vedettiin Tenoon, keskelle paikallista yhteisöä. Inarijoki ja Karasjoki yhdistyvät Tenoksi, joka virtaa 250 kilometrin matkan Tenonvuonoon. Tenon suurimmat sivujoet ovat Utsjoki ja Pulmankijoki.

Kuten sanottua, Tenonlaakso on merkittävää seutua koko pohjoissaamen kielen säilymisen kannalta. Alueen saamelaisilla yli nykyisten Suomen ja Norjan valtioiden rajojen on vahva yhteinen historia. Tämä antaa luonnollisen pohjan yhteistyöhön kielemme ja kulttuurimme vahvistamiseksi. Niin syntyi ajatus Deanuleagis sámástit -hankkeesta (suom. Tenonlaaksossa puhutaan saamea).

Hankkeen viisi päätoimenpidettä:

1. Utsjoen Giellagárdi-kielikeskus ja Tenonlaakson kielikeskusverkosto
   Hankkeen yhtenä päätarkoituksena on perustaa Utsjoelle saamen kielikeskus, Giellagárdi. Kielikeskustoiminnalla on pitkät juuret Norjan puolen Saamenmaalla, mutta Suomessa ei saamen kielikeskuksia vielä ole. Lisäksi hanke luo Tenonlaaksoon kielikeskusten verkoston. Kielikeskukset voivat yhteistyössä vahvistaa saamen kielen käyttöä Tenonlaaksossa ja tarjota hyväksi havaittuja käytänteitä toisilleen. Hanke toteuttaa kielikeskusverkoston taustaselvityksen sekä saamen kielen revitalisaatiosuunnitelman. Hanke viestii tapahtumistaan saameksi yli valtionrajojen. Lisäksi hanke tukee alueen kuntia saamenkielisen viestinnän kehittämisessä.
2. Vuosterávdnjái-opetuspeli
   Hanke tuottaa aivan uudenlaisen opetuspelin, virtuaalisen Tenonlaakson, jossa seikkaillessaan pelaaja oppii saamen kieltä, perinnetietoa sekä paikallistuntemusta. Kyse on Vuosterávdnjái-nimisestä (suom. Vastavirtaan) pelimaailmasta, joka on mahdollista ladata ilmaiseksi tietokoneelle, ja joka on tarkoitettu muun muassa koulujen käyttöön. Peli rakennetaan yhteistyössä Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa. Peli valmistuu loppuvuonna 2022.
3. Saamen etäopetus
   Hanke tukee ja kehittää saamen kielen etäopetusta yhdessä opettajien kanssa. Hanke järjestää saamen etäopiskelijoille ympäri Suomen kaksi (2) kieli-kulttuuriviikkoa Utsjoella.
4. Saamenkielinen toiminta
   Hanke järjestää saamenkielistä toimintaa Tenonlaakson ihmisille. Toiminnan perimmäisenä tarkoituksena on lisätä saamen kielen käyttöä Tenonlaakson ihmisten keskuudessa sekä tuoda kahden puolen rajaa asuvia ihmisiä enemmän yhteen. Tarkoituksena on kehittää ja tarjota erityisesti uudenlaista, innovatiivista saamenkielistä toimintaa. Hanke järjestää toimintaa kaikenikäisille ja sekä äidin- että vieraskielisille puhujille. Hanke järjestää muun muassa kielileirejä, kerhotoimintaa sekä erilaisia tapahtumia Tenonlaakson ihmisten valitsemilla teemoilla, joita voivat olla esimerkiksi elokuvat, teatteri, liikunta tai eSport. Tarkoituksena on kehittää Tenonlaaksossa saamenkielistä liikkuvaa nuorisotyötä. SEG kehittää hankkeessa omaa innovatiivista Bluč-kielimaskottiaan.
5. Monikielisyysneuvonta
   Hanke kehittää ja tarjoaa monikielisyysneuvontaa Tenonlaakson perheille, vapaa-ajan toimijoille sekä lasten ja nuorten kanssa työskenteleville ammatti-ihmisille. Hanke tuottaa monikielisyysoppaita verkkosivuilleen ja some-kanavilleen, kokoaa koulutuspaketteja varhaiskasvatus- ja opetusalan ammattilaisille, järjestää kaksi (2) seminaaria ja pilotoi erilaisia rajat ylittäviä yhteistyön tapoja. Hanke kehittää kielineuvolatoimintaa Utsjoelle ja Taanaan.

Hankkeen lopputulos:

Tenonlaaksossa toimii kielikeskusten verkosto, joka tukee alueen saamen kielen vahvistumista sekä lisää paikallisen perimätiedon tuntemusta.

Jos olet kiinnostunut tutustumaan hankkeeseemme vielä paremmin, seuraa meitä myös Facebookissa ja Instagramissa!